Kahvin keittäminen ja mittaaminen - opas kahvin tekemiseen

Julkaistu April 28, 2022

Kahvin valmistaminen “oikealla” tavalla voi tuntua ylivoimaiselta. On niin monia asioita, joita pitää hallita, niin monia tapoja saada kitkerä tai hapan maku. Erinomaisen kahvin keittäminen kotona on kuitenkin täysin mahdollista.

Tämä opas ohjaa jokaisen kahvinkeittämisen perusteiden läpi ilman snobismia tai jargonia. Tämän artikkelin lopussa sinulla on kaikki tarvittavat välineet, joilla voit valmistaa hyvää kahvia kotona.

Mutta ennen kuin mennään varsinaiseen kahvin keitto-ohjeeseen, on hyvä pitää mielessä, että huonoista raaka-aineista on vaikeaa saada hyvää kahvia. Ihanteellisessa tapauksessa käyttämäsi kahvipavut ovat tuoreita.

Paahtamisen jälkeen kahvipavut ovat parhaimmillaan vain muutaman viikon ennen kuin ne alkavat hajota nopeasti. Tuoreimmat ja herkullisimmat aromit ovat kadonneet alle parissa kuukaudessa, ja tilalle ovat tulleet happamat ja kitkerät yhdisteet.

Valmiiksi jauhetussa kahvissa on vain 20-30 minuuttia aikaa, ennen kuin kahvin maku alkaa heiketä. Tämä johtuu siitä, että happi tunkeutuu nopeasti kahvin joukkoon ja alkaa tehdä pavuista tunkkaisia. Kokonaisilla pavuilla tämä prosessi on paljon hitaampi. Voit tottakai pidentää tätä aikaa jonkun verran säilömällä kahvin oikein.

Eli käytä mahdollisuuksien mukaan aina tuoreita papuja ja jauha ne itse. Tämä olkoon ainoa snobi-suositus tässä artikkelissa, hypätään varsinaiseen asiaan.

Kahvin keittovaiheet

Jos haluat valmistaa täyteläistä ja tasapainoista kahvia, on hyvä ymmärtää mitä oikeastaan tapahtuu kun kahvia keitetään ja minkä vaiheiden läpi saadaan aikaan kuppi kuumaa kahvia.

Kun tunnet kahvin haudutusvaiheet, voit helposti manipuloida kahvisi makua ja tehdä siitä entistäkin paremman makuisen. Näin ammattilaiset saavat kahvilakahvin maistumaan niin hyvältä.

Kahvin keittämisen vaiheet

Käydään läpi kahvin keittämisen vaiheet.

1. Hapot tulevat ensin - Aivan ensimmäiseksi kahvinjyvistä uutetaan kirpeät hapot. Tässä vaiheessa kahvi on hyvin hapanta ja väkevää.
2. Kahvi alkaa rauhoittua - Kun pavusta liukenee lisää orgaanisia yhdisteitä ja tummempia sävyjä, kahvi maistuu pehmeämmältä ja vähemmän väkevältä. Miellyttäviä aromeja ja kevyempiä makuja alkaa ilmaantua.
3. The Sweet Spot - Luonnolliset sokerit liukenevat ja parantavat koko makuelämystä. Hapot ovat täydellisessä tasapainossa, aromit vahvistuvat, täyteläiset maut kietoutuvat makeaan sävyyn ja kahvin konsentraatio on juuri oikea - ihanteellinen vahvuus.
4. Kahvi alkaa olla katkeraa - Katkerat yhdisteet alkavat todella näkyä makean pisteen jälkeen. Luonnollinen makeus alkaa piiloutua katkerien tanniinien taakse ja kahvi alkaa maistua hieman heikolta.
5. Pieleen meni - Jos jatkat hauduttamista liian kauan, tummat katkerat aromit peittävät täysin raikkaat hapot, luonnolliset sokerit ja miellyttävät aromit. Kahvista tulee tylsän makuista, jossa on vain vähän erottuvia ominaisuuksia.

Tämä pätee jokaiseen kahvinkeittimeen, jokaiseen papuun ja joka kerta.

Ali- ja yliuutettu kahvi

Yllä kuvatut vaiheet 1 ja 2 ovat aliuuttoa, koska nissä ei uuteta tarpeeksi ainetta, jotta saavutetaan makujen makea piste. Aliuutettu kahvi maistuu usein…

• liian happamalta
• mauttomalta

Jos taas yliuutat kahvia, kuten yllä olevat vaiheet 4 ja 5 kuvaavat makumaailma muuttuu selkeästi. Yliuutettu kahvi maistuu useimmiten

• hyvin katkeralta
• joskus jopa karkealta kielellä
• aromittomalta

Kahvia on siis mahdollista yli- ja aliuuttaa ja siten pilata sen maku ja koostumus. Onneksi tätä vastaan voi kamppailla muutamalla helpolla tavalla.

Kahvin mittaaminen

Monilla on väärä käsitys siitä, miten kahvin maku toimii. Ihmiset kuvittelevat: “Jos vain lisään lisää kahvia, saan voimakkaamman maun!“. Se ei toimi niin.

Hyvän kahvin ja veden välisen suhteen käyttäminen on tärkeää, jotta kahvi on jatkuvasti maukasta, sillä suhde vaikuttaa kahteen asiaan:

• Maku - Miten saavutat uuton “makean pisteen”.
• Vahvuus - Kuinka voimakas tai heikko kokonaismaku on.

Jos kahvipapuja käytetään liikaa, valmiista kahvista tulee erittäin väkevää. Liian paljon kahvia tarkoittaa myös, että vettä ei ole riittävästi, joten jokainen yksittäinen kahviporo ei pääse “makeaan pisteeseen”.

Jos kahvia on liian vähän, lopputulos maistuu laimealta. Liian vähän kahvia tarkoittaa myös sitä, että vettä on käytettävissä liikaa, mikä nopeuttaa uuttamista ja helpottaa “makean pisteen” ohittamista.

On mahdollista käyttää liikaa kahvipapuja ja siten aliuuttaa kahvia, koska vesi ei pääse riittävästi kosketuksiin kahviporojen kanssa. Ja on myös mahdollista tehdä liian kitkerää kahvia käyttämällä liian vähän kahviporoja ja siten yliuuttamalla kahvin.

On erittäin tärkeää käyttää oikeaa suhdetta kahvin valmistuksessa.

Kahvin ja veden suhteen mittaamisesta voi tehdä tarpeettoman monimutkaista.

Kahvin mittaaminen tilavuuden mukaan (esim. kahvimitalla)

Suuri osa ihmisistä mittaa kahvia kahvimitalla, joten menetelmä on tuttu.

Sopiva kahvin sekoitussuhde on yksi kahvimitta kahvia 1.25dl vettä kohti.

Yleisesti ottaen kahvimitta grammoina sisältää 7-8g kahviporoja. Koska yleisesti ottaen sopiva kahvin ja veden suhde on 6g kahvia 1dl vettä kohti, yhdestä mitallisesta kahvia saadaan siis reilu 1dl valmista kahvia.

Tilavuuden mittaaminen on epäjohdonmukaista, koska kaikki kahvipavut eivät ole samankokoisia tai -tiheyksisiä. Yksi ruokalusikallinen Hondurasista peräisin olevia kahvipapuja painaa 6 grammaa. Ne ovat pieniä ja tiiviitä, kun taas Etiopiasta peräisin olevat pavut ovat suuria ja kevyitä ja sama tilavuus painaa vain 5 grammaa.

Näin ollen, teknisesti ottaen ruokalusikallisessa Hondurasin kahvia on enemmän kahvia kuin ruokalusikallisessa Etiopian kahvia. Se tekee pienen eron kahvisi makuun, mutta se ei todennäköisesti ole kovin huomattava.

Eli kertauksena: kahvimitta sisältää 7-8g kahvia, kahvimittana ruokalusikka noin 6g.

Kahvin mittaaminen painon mukaan (kahvivaaka)

Jos käytössäsi on keittiövaaka, käytä sitä. Painon mukaan mittaaminen on johdonmukaisempaa, koska se mittaa vain painon mukaan, joten papujen koko ja tiheys eivät pääse yllättämään. Näin saat juuri sitä mitä haluat.

Jos mittaat kahvia painon mukaan, käytä 1 gramma kahvia 16 grammaa vettä kohti.

Tätä kutsutaan kahvipiireissä 1:16 suhteeksi.

Jos siis valmistat yhden kupillisen kahvia (noin 250ml kahvia), jaa vesimäärä kuudellatoista. 250/16 = 15.6 eli karkeasti 16g. Eli kun valmistat kahvia, käytä 16g kahviporoja ja 250ml vettä. Helppoa!

Voi olla järkevää opetella ulkoa pari tyypillisintä suhdetta, jotta ei aina tarvitse kaivaa esiin laskinta. Oikeat suhteet oppii kyllä nopeasti ihan kokemuksen kautta, jos kahvia juo lähes päivittäin.

Lue lisää kahvin annostelusta täällä.

Kahvin jauhatusasteen valinta

Jokainen kahvinkeitin toimii hieman eri tavalla. Pressopannullaa kahvia haudutetaan pitkään, 4 minuuttia. Suodatinkeittimellä vettä tiputetaan tasaisesti 2-3 minuutin ajan. Espresso on puolestaan nopea 30s prosessi, jossa päävastuussa on veden lämpötila ja paine.

Saadaksesi makuaineesi parhaaseen mahdolliseen paikkaan tietyllä kahvinkeittimelläsi, kahvin jauhatuskoon on sovittava yhteen keittimen vaatiman jauhatuksen kanssa. Tämä johtuu siitä, että

• Hienoksi jauhetut kahviporot valmistuvat nopeasti. Ne uuttavat kahvia nopeasti, jolloin niistä irtoaa kaikki öljyt, hapot ja sokerit lyhyemmässä ajassa.
• Karkealla jauhatuksella kahviporot valmistuvat hitaasti. Kestää kauemmin, ennen kuin vesi on täysin uuttanut aineet karkeista jauhoista, joten kestää kauemmin saavuttaa “sweet spot”.

“Tavalliset” kahvinporot, joita on valmiiksi jauhetuissa kahvipusseissa, sopivat hyvin suodatinkahviin.

Mutta jos yrität normaalilla karkeudella jauhettuja kahviporoja pressopannussa, ne hautuisivat liian nopeasti ja saisit katkeraa eli yliuutettua kahvia. Jos yrittäisit käyttää näitä kahviporoja espressokeittimessä, paineistettu vesi virtaisi liian helposti läpi, ja tuloksena syntyvässä annoksessa ei olisi tarpeeksi makua eikä mitään muutakaan hyvää mitä kahvissa on.

Alla on pieni taulukko kahvin jauhatusasteista:

Eli nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mitä kauemmin vesi ja jauhetut kahvipavut ovat kosketuksissa, sitä karkeampaa kahvin jauhatuksen tulee olla.

Yhteenveto

Tästä kahvin keitto-ohjeesta tuli pidempi kuin ehkä oli tarkoitus. Kahvin keittäminen ei ole vaikeaa kunhan pitää mielessä pari tärkeintä asiaa:

1. Käytä oikeaa kahvin jauhatusastetta. Mitä kauemmin vesi ja kahviporot ovat kontaktissa, sitä karkeampi jauhatus on parempi.
2. Käytä oikeaa kahvin sekoitussuhdetta. Nyrkkisääntö on 6g kahvia 1dl vettä kohti (tai 1 kahvimitta 1.25dl vettä kohti).
3. Käytä kelloa apuna kahvin uuttamisessa. Liian kauan uutettu kahvi maistuu helposti happamalta, kun taas liian nopeasti uutettu kahvi jää helposti laimeaksi.

Eli vain kolme asiaa, jotka pitää olla hanskassa. Jos teet kaiken oikein, mutta kahvi ei maistu toivotulta, on mahdollista, että käyttämäsi kahvipavut eivät sovi makupalettiisi.